-lunnikoirien kotikasvatusta

Koiria minulla on ollut "aina". Lapsuuden kodissa meillä oli lapinkoira Jenna, jonka kanssa innostuin käymään näyttelyissä. Jennalla tehtiin myös muutama pentue. Myöhemmin minulla oli kääpiöpystykorva, kaksi pyrenneittenmastiffia ja kaksi kaukasiankoiriaa. Kaukkareita minun oli tarkoitus alkaa kasvattamaan ja tuolloin hain kennelnimen Vuhvelin. Pentueita syntyi kuitenkin vain yksi. Kaukkaritytöt Ringa (äiti) ja Vappu (pentu) elivät 14 vuotiaaksi molemmat. He olivat hienoja ja älykkäitä koiria. Kaikien näiden koirien kanssa ollaan käyty näyttelyissä, harrastettu tokoa, agilityä ja pk:ta, mutta ei mitenkään kovin tavoitteelisesti. 

Olin aina ihastellut koirakirjoista lunnikoiraa. Kaukkareiden jälkeen halusin ehdottomasti pienen koiran, joten tätä unelmaan lähdin toteuttamaan. Reilun vuoden odottelun jälkeen Moonheimin kennelissä oli meille varattuna 1.12.2012 syntynyt narttupentu. Diddi Svartsjö Ahvenanmaalta oli Mooneheim Kalles Esmeralran eli Elsin kasvattaja. Diddi onkin opastanut minua monin tavoin lunnikoirien maailmaan. 

Elsi on ihastuttava koira, joka seuraa minua lähes kaikkialle. Tässä kotosalla Elsi saa olla aina vapaana, eikä lähde karkuteille. Vieraita kohtaa Elsi on hieman pidättyväinen. Päättää itse milloin haluaa huomiota. Elsi on käynnyt näyttelyissä ja on Suomen muotovalio.

Yritimme astuttaa Elsiä 2014 ja 2015, mutta astutus ei onnistunut. 2016 veimme Elsin sitten Ahvenanmaalle Diddin luokse. Diddillä oli sellä kaksi urosta, jotka sopi Elsille. Näistä nuori Adde sitten viimein sai pennut Elsin kanssa aluille. 

Pennut syntyivät 7.1 2017. Pentuja oli kolme poikaa. Pienin pentu oli vain 90g ja hän menehtyi parin päivän iässä. Toiset pojat oli noin 160g. Pentu joka syntyi ensimmäisenä oli kuitenkin jotenkin erilainen. Hän ei hakeutunut tissille itse. Autoimme sitä imemään. Imu kuitenkin sujui, kun alkuu pääsi. Lähes pari viikkoa meni, että saimme tämän Vuhvelin Viikinki-Victorin eli Vainun oppimaan syömään itse. Toinen poika ristittiin Vuhvelin Vauhti-Vincetiksi ja hän sai uudessa kodissa lempinimen Vinski.

Vainu kehittyi koko ajan, mutta hitaammin kuin Vinski. Se kuitenkin oppi kävelemään, juoksemaan ja leikkimään. Tasapaino oli hakusassa ja toinen silmä karsasti. Vainu piti myös päätään usein vinossa. Eläinlääkäri totesi sitten Vainulla kehitysvamman pikkuaivoissa. Vainu on kuitenkin aivan mieletön persoona ja pärjää ns.kotikoirana vallan mainiosti. 

Koska Elsin pennut olivat poikia niin meille ei suotu sitä toivottua narttupentua. Onneksi Diddi taas auttoi ja hän löysi meille Ruotsista 4.1.2017 syntyneen lunnitytön nimeltään Koviks Enastående Ester, jonka ristimme Iirikseksi. Iiris on ilopilleri ja ihan mielettömän kaunis. Iiris aloittelee näyttelyuraa Seinäjolla 28.10. Joulukuussa mennään myös messariin Pohjoismaiden voittaja ja Voittaja 2017 näyttelyyn. 

Elsi on astutettu syyskuussa 2017 uroksella Scilling's Harri eli Viggo. Aika näyttää tuleeko meille marraskuussa lunnivauvoja. Lunnikoirien saaminen tiinneksi ei ole aina ihan yksinkertaista. Elsi ei valitettavasti tullut kantavaksi. 

2018 Elsi astutettiin Untolla ja tästä syntyi 6.12 peräti viisi pentua. Näistä Pipsa (Vuhvelin Veikeä-Vanessa) jäi meille ja muut neljä uusiin koteihin. Koko pentue oli lunnikoirien erkkarissa, jossa kaikki saivat erin, yksi sa, josta serti ja yhdelle vara-serti. Vivi sai parhaat tassut kiertopalkinnon. Meidän kennel oli rop-kasvattaja. Unton jälkeläinryhmä ylsi peräti Bis 4 pallille. 

Nyt odotalle Iiriksen juoksua. Kunhan se alkaa niin Viggo...upea tuore intti valio..tulee meille kyläilemään.  

 

Mikäli olet kiinnostunut lunnikoirista niin aina voit soittaa minulle tai laittaa sähköpostia. Kennelin sivu on myös facebookissa.

LUNNIKOIRA (NORSK LUNDEHUND)

Alkuperämaa: Norja
(Hyväksytty: FCI 12.3.1999, käännös SKL-FKK 24.10.1999)

KÄYTTÖTARKOITUS: Omalaatuisten rakenteellisten ominaisuuksiensa ansiosta tämä rotu on kuin luotu lunninmetsästykseen vuonojen reunoilla ja rannikon tuntumassa olevilla jyrkillä kallioilla.

YLEISVAIKUTELMA: Suorakaiteen muotoinen pystykorva, pieni, notkea ja suhteellisen kevyt. Sukupuolileima on selvä.

KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE: Tarkkaavainen, energinen ja eloisa.

PÄÄ
Kuiva, keskileveä ja kiilamainen.
Kallo-osa: Hieman kaareutunut; kulmakaaret ovat havaittavat.
Otsapenger: Selvästi havaittava, ei jyrkkä.
Kuono-osa: Kiilamainen ja keskipitkä; kuononselkä on hieman kupera.
Hampaat/purenta: Leikkaava purenta on toivotuin, tasa- ja kohtuullinen alapurenta hyväksytään. Välihammaspuutokset kummankin leuan molemmilla puolilla hyväksytään.
Silmät: Hieman vinoasentoiset, eivät ulkonevat. Iriksen väri on kellanruskea, pupillin ympärillä on tummanruskea rengas.
Korvat: Kolmion muotoiset, keskikokoiset, leveätyviset, pystyt ja hyvin liikkuvaiset. Korvien erityispiirre on, että korva-aukon rusto voi "supistua", jolloin ulkokorva taittuu ja laskostuu erikoisella tavalla joko taaksepäin tai suorassa kulmassa ylöspäin sulkien korvakäytävän.

KAULA
Kuiva, keskipitkä ja melko voimakas; kaulassa on kohtuullisen tuuhea kauluri.

RUNKO: Suorakaiteen muotoinen.
Ylälinja: Vahva ja suora.
Lantio: Hieman viisto.
Rintakehä: Pitkä, keskileveä, kohtuullisen syvä ja tilava, ei tynnyrimäinen.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on hieman ylösvetäytynyt.

HÄNTÄ
Korkealle kiinnittynyt, keskilyhyt ja tuuheakarvainen, ei viirimäinen. Asennoltaan voimakkaasti tai loivasti selän päälle kiertynyt tai riippuva. Hännänkärki ei saa olla liian tiiviisti selänpäällä eikä sivulle kaartunut.

ETURAAJAT
Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat kohtuullisen kulmautuneet.
Kyynärvarret: Suorat.
Käpälät: Soikeat ja hieman ulospäin kääntyneet. Käpälässä on vähintään kuusi varvasta, joista viisi koskettaa maata. Kummassakin käpälässä on kahdeksan päkiää. Käpälän sisäreunassa oleva varpaisto muodostuu kahdesta varpaasta, joista toinen on kolmi- ja toinen kaksinivelinen ja joiden lihas- ja jännerakenteen johdosta käpälä on voimakkaan näköinen.

TAKARAAJAT
Yleisvaikutelma: Takaraajat voivat olla hieman ahdasasentoiset.
Reidet: Vahvat ja lihaksikkaat.
Polvet: Kohtuullisen kulmautuneet.
Sääret: Vahvat ja lihaksikkaat.
Käpälät: Soikeat ja hieman ulospäin kääntyneet. Käpälässä on vähintään kuusi varvasta, joista neljä koskettaa maata. Seitsemän päkiää, joista keskimmäinen suuri päkiä on kasvanut yhteen kahden sisimmän varpaan välissä olevan päkiän kanssa ja siten pidentynyt taaksepäin. Koiran seistessä normaalisti tasaisella alustalla, paino on varpaiden päkiöillä.

LIIKKEET
Keveät ja joustavat. Kiertävät etuliikkeet ja hieman ahtaat takaliikkeet ovat rodun ominaispiirre.

KARVAPEITE
Karva: Peitinkarva on tiheää ja karheaa, aluskarva pehmeää. Karva on lyhyttä päässä ja raajojen etupuolella, runsaampaa kaulurissa ja reisien takaosassa. Häntä on runsaskarvainen, ei viirimäinen.
Väri: Punaruskeasta kellanruskeaan, jossa enemmän tai vähemmän mustat karvankärjet; musta tai harmaa; edellä mainitut värit valkoisin merkein; valkoinen tummin merkein. Täysikasvuisilla koirilla peitinkarvan musta sävytys on tavallisesti runsaampaa kuin nuorilla.

KOKO JA PAINO
Säkäkorkeus: Urokset 35-38 cm, nartut 32-35 cm.
Paino: Urokset noin 7 kg, nartut noin 6 kg.
Koon ylärajalla olevaa yksilöä ei tule pitää parempana kuin pienempää, muutoin yhtä hyvää yksilöä.

VIRHEET
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET
Aggressiivisuus.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneena kivespussiin.